rukoilijasirkoista

Hei,

olen utua. Keräilin kiiltokuvia kahdeksanvuotiaana ja punaista kuusitoistavuotiaana ja jos keuhkot eivät hylji happea vielä vuonna 2020, piirrän itseni kartastoihin vaikka ääriviivat ylösalaisin.

Pidän liian suurista mustista villapaidoista ja kaakaosta silloin kun sen juominen on kiellettyä,

mä vain haluan olla olemassa ajassa, en tilassa

ja ne Dorothyn rubiinikengät, jotka ovat kirjassa hopeiset.

Ja joskus muulloin päätin, että maapallon kierrettyä vielä kerran ratansa mä aion repiä hiukseni irti ja ripustaa mahonkitakut letillä vaatekaapin sisäoveen. Ihan vain jotten unohtaisi. Enkä tiedä. Ehkä ne ovat universumin kauneimmat kädet, jotka pitävät musta kiinni

pitävät kiinni elämässä.