niskahiuksissa kaardemummaa

Ne olivat junien siniset penkit ja loisteputkivalot seinillä, kun nimetön poika tahtoi demonstroida sydänkohtauksen toisen keholla, varastaa aorttaläpän värinän mustaan nauhuriin. Viisi euroa äänitteeltä, kuule kuinka tyttö rakastuu uudestaan uudestaan uudestaan uudestaan uud-

Sivustakatsojat jäivät kyydistä ennen keskustan mukulakivikatuja (ne kaksi jatkoivat näytelmäänsä vielä pitkään)

 kengissäni jalkaholvin alla
sain pitää valkoisten sukkahousujen värin ennallaan
ja hymyilin vähäsen 

Tein lupauksia:

♥ Jonain päivänä aion itsekin hengittää avaruusaikaa, ripustaa asteroideja jokaiseen ripseeni. Luomet edellä betonin läpi ja kylkiluukaltereiden raoissa kauniita kaloja vettä silppua.

♥ Saan ottaa metallinmustat enkelinpuremat ylähuuleeni vasta sitten joskus. Siihen asti pitäisi pärjätä ilman paahtoleipää ja aamuöisin ikkunalaudalla murusteltuja kaurakeksejä. Surkeus.

♥ Lakkaan olemasta se hömelö otus, joka väritti huulensa sinisellä permanenttitussilla vain koska luuli sen näyttävän siistiltä. Tai se, joka leikkaa yhä hiuksistaan töyhtöjä silkkinauhoin solmittaviksi ja lähetettäviksi kaikille niille, joita ei ole olemassakaan. Niin tehdään vain vanhoissa kellertäväsivuisissa kirjoissa, joihin jäi vierailustani varjoni muotoisia reikiä.

pst, Kuolleet intiaanit - Kuka puhuu suullani?

saksilla

Hänen sanojensa jatkuva uloshengitys on pudottaa minut alas varpailtani. Sen voi lukea mustekynätahraisista sormista ja kauluspaidan irronneista napeista - jos astut yhdenkin askeleen vinoon, vajoat asvalttiteiden suonsilmiin. Olen siitä asti pelännyt saksenmuotoisia varjoja ja teidän kiilakoroistanne jokaista. Ehkä juuri siksi oli vuoroni kuolla hiuksissa ohdakkeita sulkasimpukoiden sijaan. Valehtelen itselleni siivet meriheinästä.

Todellisuudessa minulla ei ole varaa menettää enää ainuttakaan elämää. Ei edes sitä, jonka aikana istutin punaisia juovia kaikkialle mihin koskin ja olin tummien lasieni takana kalpeampi kuin koskaan. Marraskuu on muuttanut sisääni ja tahtoo tehdä selkärankaani solmun,

MIKSEN MUISTA SIITÄ MITÄÄN MIKSI MUSTA TUNTUU TÄLTÄ MIKSI AINA PARSINNEULOILLA

Näytänpä muuten vääristyneeltä akvaariolasin läpi.

(syökää) ontoksi

Eilen join teeni ilman makeutusta. Sokerikiteiden sijaan harjasin hiuksiini hunajaa ja hyönteispyydyksiä

viisi kultaista
kahdeksan meripihkaa
ja yhdet vangiksi jääneet siivet

enkä lakannut hymyilemästä edes silloin, kun lukit ja tuhatjalkaiset mursivat kitiinisiä reittejään otsalohkoni läpi, istuttivat aivoihini syövän ja purivat hermosäikeeni palkeenkielille. Jaksan yhä odottaa

jaksan odottaa koiperhospitsiä ohimoille ja ohueksi kuluvaa ihoa, jonka läpi erottaa sydämensykkeen jäljet ja ohentuneen veren

 tänäänkin juon teeni ilman makeutusta

(niiden jalat pistelee)

väritin sääriluut hiilenmustalla esiin

 Jos tämä olisi satu ja oikea nimeni Ronja, sulkisin luomet aina keskiöisin. Silloin korpit eivät uskaltaisi varastaa silmiäni, sillä ne ovat m i n u n omani. Ne ja punainen kajo ihon läpi. (Omaani silloinkin, kun peilissä asuvan pesukarhutytön sormenpäät ovat kylmää lasia ja vyötäröni liian leveä katsottavaksi.)

kurkkumätä

tuberkuloosi keuhkoahtauma skolioosi

jalat menee hyi takkuun

eikä minua nukuta vieläkään

(Toisinaan tahtoisin ihan normaalin perheen, jolla olisi tapana kokoontua sunnuntai-iltaisin olohuoneeseen rakentamaan palapelejä tai juomaan inkivääriteetä. Äitini on niin usein ulkomailla, etten oikeastaan edes muista minkälainen ääni hänellä on. En tiedä muistuttaako se omaani. En tiedä olenko koskaan sanonut kenellekään heistä mä rakastan sua. En tiedä tarkoittaisinko sitä.

"Ai niin,olis parempi että lähtisit viikonlopuksi pois kotoa. Etsi joku paikka, okei?"

Enkä mä tiedä sitäkään, minne helvettiin mun pitäisi mennä näin lyhyellä varoitusajalla. Tukehduttaa.)