jos kosket untasi se hajoaa

Olin kaksitoista henkilöä kun aurinko kiipesi sisään ikkunasta syödäkseen minut.

ydinräjähdys miinus minuus minussa

Lämmöstä käpertyneenä ne nukkuivat, vihreät tekstiilisilmät verhoissa ja amputoitu kipu asfaltin alla turvassa. Raks sanoivat maitohampaat vihaisten kynsien alla, minustakin saattaa jäädä jäljelle vain helmiäispölyä maton raitoihin. Radioaktiivisten bambien kuolema paperin ruudukoilla - mikä saikaan peuransydämen pakahtumaan kehikkoonsa yhä uudelleen?

Minä. Mitä. Päätin rakentaa elämäni keskelle tuulta, missä tylsiä päiviä ei oltu vielä keksittykään. Joskus myöhäisempinä aikoina sammaleenväriset sukkahousut menivät rikki varpaista ja minua itketti. Pikkukivet kirjoittivat jalkapohjiin säröillään

oletpa sinä painava

Sovitaan että tämä on omalla tavallaan aika surullinen tarina.