Lätäköt teiden varsilla ovat mustia silmiä, astun tahallani jokaiseen ja puhkaisen ohuen verkkokalvon painavilla kengillä
jalanjälkeni ovat punaiset.
Tässä maailmassa käyn keijun kanssa elokuvissa, tuijotan vinhasti pyörivää hyrrää ja unohdan ikävän kotiin.
Minä pidän
epätodellisesta tunteesta unikuvien jälkeen
aitioparvekkeesta jolta näkee koko salin yli
lattialle putoavista irtokarkeista hohtamassa värejä pimeään
hopeankauniista saksista
ja pistekirjaimista
--- .. -.- . .- ... - ..
antakaa maailman paras syy elää ja viekää se sitten pois, en ehkä enää koskaan naura kirjoille joiden kansissa luvataan onnettomuuksia.
antakaa maailman paras syy elää ja viekää se sitten pois, en ehkä enää koskaan naura kirjoille joiden kansissa luvataan onnettomuuksia.
Saksilla leikkaisin pääni irti.
VastaaPoistaminä pidin siitä että sain hetken olla salapoliisi, oikeasti. .. .... .- -. .-
VastaaPoistaOlen ihan kamalan katkera siitä etten ehtinyt selvittää mitä siinä pienessä pisteaakkosjutussa luki ennen kuin muokkasit sen pois. Pöh.
VastaaPoista(Ilmeisesti tästä on tapana ilmoittaa vaikka epäilen että huomaat tuon kyllä ihan itsekin.) Niin että Bright Lightseissa (osaanpa taivuttaa) on sulle jotakin. (:
VastaaPoistaminulla on sinulle jotain blogissani, hih.
VastaaPoistaJoanna, tiedät kyllä mitä vastaisin tuohon.
VastaaPoistanuppu, ... .. -. .-.- ... . .. .... .- -. .- --- .-.. . - ♥
Anonyymi, voi ei, älä ole. Voit lukea sen nyt. :)