keskiviikko 11. elokuuta 2010

sillä on silmätkin kuin paperihaavat


Ja joku oli kirjoittanut maahan vaalealla liidulla

I

Pariisin Kevät

sydän ei murskaantunut vaikka sen päältä käveli
en minä vaan joku rohkea joka ei pelännyt kulkutauteja
ne avaavat asfalttiinkin halkeamia
Sitten musta tuntuu että aina kun poistuu elokuvateattereista

on olemassa sade, sade ja johtovyyhdit mun jaloissa
nämä kadut lainehtivat vedenväristä liitupölyä
ehkä huomennakin
enkä mä huomaa sitäkään

3 kommenttia:

parsi minut kasaan