keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Q > kuu


Tämä on minulle; älä pue luita enää kenenkään peiliin. Jäljelle jääneet muistuttavat tyhjänkäynnin hologrammia tai määrittelemättömiä synonyymeja, joiden valossa muistan taas miksi olen liiaksi vinoutunut poistuakseni sisämaailmastani. Jos hankkiudunkin eläväksi kieroillen, pysyvät ulkoilmalta aidatut keuhkot ikuisesti rakkaimpana vaivalloisista vakioasusteistani.

silloin ei löydy pohjaa
kun päivittäin joku on kaatumatta äkkikuolemia
katuvalotaitoksissa tämä joutilaisuus silkkaa kulissien murtumaa
eikä löytyisi pohjaa

(Ja tämä on yksinomaan sinulle, sillä sun ovat ainoat hiukset joiden läpi tahdon punoa kammaksi omat sormeni. Vuorokausien keräämä nukka varisee olemattomiin vasta nähdessäni sut taas.)

7 kommenttia:

  1. mie olen se joka haluais sinut tuntea. vaikka olen joskus vain unipölyä sängyn alla enkä oikein mitään ja lakanantunkkainen. mutta sinut haluaisin tuntea. ja mietin että miten voisin tuntea siut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ei pölyisyys haittaa. tunteminen voisi olla vähän helpompaa jos vaikka kirjoittaisit mulle, utuisuus@luukku.com

      Poista
  2. Olet mun lempirunoilijani.

    VastaaPoista
  3. Minä se olen säälittävä, koska en ole kommentoinut aiemmin. Olet vaan niin loistava ja jotakin.

    Toivon oikeasti, että se elokuva on hyvä, niin voin itkeä jossain teatterin perällä kaikelle hienoudelle hähähä.

    VastaaPoista
  4. Täytyy sanoa että sinun juttuja on mielenkiintoista lukea <3

    VastaaPoista
  5. hei luen tätä kaikkea uudelleen ja taidat vain olla suloisin.

    VastaaPoista

parsi minut kasaan