ON VAIN JATKUVA, VUOROMINUUTEIN ITSENSÄ UUSIVA TARVE KADOTA,
MINÄ PELKÄÄN SOKEUTUVAAN IHOON ASTI LIIKAA
Jotkut tekevät välittömästi päätöksen Saturnuksen ja satunnaisten tramadolipurkillisten välillä - kumpaan hukkua, kumpaan kätkeä amputoidut osiot. Mä voisin valita kolmannen mittatilauskuoleman (puhkoa otsatukanalaisen lasin viidestä kohtaa ja vapauttaa mieleni pahoinvoivat koe-eläimet) tai
tai
tai ehkä
oppia improvisoimaan iloni uudestaan. Sillä aina kun joku puhuu, mä mietin ristisanatehtäviä. Tyhjiä kohtia ja niitä risoja tavuja, jotka tulkitsen väärin ja väärille paikoille. Aina.