MUTTA SELLAISTAHAN MUN ELÄMÄNI ON
OLEMASSAOLO PELKKÄÄ PAPERISTA KULUMAA
jälleen se hahmottomampi kaksonen piileskelemässä unensa planeetanmuotoisessa tyhjiössä illankoittoon asti
tunnustelee ihoon sidottuja kiertoteitä kuin rakastajia
päivisin kaksi tai kymmenen lasivatia halki pääkallon sattumilla
(ja kaikki tämä niin helvetin tottuneesti, että voisin nauraa)
Eniten kai pelkään löytäneeni runojeni Hänet. Katastrofitrilogia painos kuusi.